Ballgowns/Pizza/21 (part 1)

Ohoy there!

Ei, en ole uponnut täysin Lontoon syövereihin, vaikka siltä välillä tuntuukin :D Kiirettä on pitänyt sekä koulun että muiden menojen ohella, ja pieni flunssakin on ehditty kärsiä. Koska edellisestä sepustuksestani on kulunut 2 viikkoa, jaan ne kahteen eri postaukseen, muuten jo valmiiksi mammuttimaisista kirjoitteluistani tulee liian pitkiä!

Mistäs aloittaisin...

Edellinen viikko (eli 10.-16.9) oli täynnä ties minkälaista ohjelmaa!
Koulun puolesta mielenkiintoista oli esim. Buing & Product Development -kurssin trend forecasting -luento, jossa summattiin 4h aikana trendien ennustus läpikotaisin. Aiheesta olisi ollut tarjolla myös kokonainen kurssi jota pitkään pallottelin valinnaisopintoja päättäessäni, joten mukavaa että sain yhden jättiluennon verran oppia kun en sitä muuten ohjelmaani valinnut! Kyseisen tunnin jälkeen kävin lounaalla hyvässä intialaisessa, Sohon Masala Zonessa ruotsalaisen Susannen ja kiinalaisen Laylan kanssa. Täyttävä annos maksoi 5,95 puntaa! Kyseisten tyttöjen kanssa oli mielenkiintoista jutella, koska kaikki olimme eri maista ja näin ollen kulttuurivertailu oli positiivisessa mielessä koko ajan käynnissä (plus Susanne ymmärtää miksi kaikki on niin kallista kun heilläkin on roima ALV, toisin kuin jenkeissä...).

Keskiviikkona puolestaan suuntasimme British Cultural Studies:issa erikoiseen naapurustoon nimeltä Barbican, joka rakennettiin aikanaan ''utopistiseksi täydellisen asumisen keskukseksi''. Ensin kuitenkin vierailimme vanhan sairaalarakennuksen museossa (kummallinen sellainen), sekä töllistelimme vanhaa Butchers' Marketia, joka on yhä toiminnassa (siis myydään raakaa lihaa), tosin kauppaa käydään yleensä aamuyöllä.

Butchers' Market. Kuulemma kadut ovat leveitä tällä alueella koska ennen muinoin eläimet tuotiin mukana ja pistettiin lihoiksi paikan päällä, hui!

Vanha rakennus, ihan kuin Dickensin kirjoista.

Entisajan sairaanhoitajan välineistöä

Sisäpihalta löytyy yksi parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko, St. Bartholomew-The-Great

Sairaalalta jatkoimme itse Barbicanille, joka alunperin suunniteltiin ihmismassojen kotiuttamiseksi kaupunkiin sosiaalisella tavalla. Tilaa piti saada nopeasti, mutta myös mukavuuksia oli oltava, sekä mahdollisuuksia kanssakäymiseen naapureiden kanssa niinkuin maalla ennnen vanhaan.

Golden Lane, modernia asumista 60-luvulla.

Barbican, betonia+betonia+betonia+kukkia.

Suihkulähteen takaa pilkistää Barbican Centren plakaati, maan alle on rakennettu kokoustiloja, elokuvateatteri, ravintola ym... Erijännää!

Näkymät Barbican Centren takaovelta: uutta ja vanhaa, aitoa lontoolaista harmoniaa.

 Ulkona oli hyytävän koleaa, vaikka mittari näyttikin 16c, joten päädyimme hyppytunnillamme lounastamaan koulumme läheiseen italialaiseen, bar Remoon:

Pastaa Alfredo, yum!

Keskiviikon markkinoinnin luennot ovat aina hyvin selkeitä ja osallistavia, ja opettajan opetustyyli on mielestäni onnistunut. Tällä kertaa puhuimme mm. PEST analyysistä muodin eri aloilla sekä pohdimme pareittain ryhmätyömme sovelluksia kyseiseen työkaluun.

Torstaina ihana Carolyn vei meidät retkelle Victoria and Albert Museumiin eli V&A:han katsomaan Fashion Courts:eja sekä Ballgown -näyttelyä. Paikan päällä ei ollut sallittua luonnostella tai Ballgown-puolella edes valokuvata, tosin monet salamyhkäisesti ottivat kuvia ilman salamaa... Puvut olivat kertakaikkiaan ihania, joskin jotkut hyvin erikoisia. Costume Courts sisälsi kostyymejä aikakausittain:

Court Mantua 1700-luvulta. Ei varmaan helpoin, mutta varmasti muodikkain aikansa asu!

Tässä kunnon Jane Austen -vibat!

Diorin New Look 1940-luvulta. Peilissä heijastuu mystinen kuvaaja.

 Samana iltapäivänä oli myös ensimmäinen PR-luentoni, joka osoittautui (sekin) positiiviseksi yllätykseksi. Opettaja oli tehnyt kaikkea muotijournalismista TV-ohjelmiin (mm. Good Morning Americaa) ja kertoi heti odottavansa meiltä paljon, mutta antavansa jokaiselle tilaa suorittaa omalla panostuksellaan, no pressure. Keskustelimme koko luokan kesken siitä mitä PR on ja mm. listasimme henkilökohtaisesti tärkeitä atribuutteja PR-avustajan työtä hakiessa, jonka jälkeen jokaisen piti tulla eteen improvisoimaan tilanne siitä miten yrittäisi saada paikan haastattelussa! Arvatkaa kuka joutui ensin... Mutta ihan hyvin meni, ei ole menneet kauppiksen hydepuheet sun muut hukkaan!

Perjantaina olin sopinut hengailevani päivän kiinalaisen tuttuni Laylan kanssa. Hän on saman ikäinen kuin minä, Shanghaista kotoisin mutta opiskelee Bostonissa neurobiologiaa, PR:ää sekä kiinalaista kirjallisuutta! Lisäksi hän kääntää japaninkielisiä videopelejä englanniksi ja on ollut harjoittelussa esimerkiksi Vera Wangilla New Yorkissa. Aika mielenkiintoinen tapaus! Anyway, päivämme pääkohde oli aamupäiväinen sample sale kaupungin itäisellä puolella. Tulimme paikalle 25min etuajassa, eikä paikalla ollut kuin 1 henkilö jonottamassa! Ihmisiä alkoi virrata toki juuri ennen avaamista klo 10. Tapahtuma oli ihan ok, yhdessä kerroksessa oli high-end merkkejä (esim. Westwoodia, Viktor & Rolfia ja Celineä), ja toisessa ns. peruskamaa (siis suht seniiliä sellaista). Designer-puoli oli hieman suppea ja outo, kenkiä oli harvakseltaan tosin hyvin (onneksi Guccin -60% saappaat olivat koon liian pienet, säästyi lompakko). Toki Celinen villakangastakin olisi saanut 700punnalla kun ennen se maksoi 2300, mutta ei opiskelijabudjetilla silti ehkä... Noh, parempi tuuri ensi kerralla! Päätimme säilyttää retail-teeman loppupäivänkin, joten ensin kurvasimme Burberryn Outletiin Hackneyssä (Zone 2, eli suhteellisen lähellä ydinkeskustaa), joka oli aivan täynnä kiinalaisia turisteja, mikä tietysti huvitti Laylaa. Paikka on kyllä ehdottomasti tutustumisen arvoinen jos merkki kiinnostaa! Layla löysi paikasta tyylikkäät kumisaappaat sekä neuleen joka maksoi 39 puntaa! Tästä jatkoimme Overgroundilla (eli siis metro mutta kokonaan maan pinnalla, plus parempi ilmastointi ja tilavampaa) täysin toiseen päätyyn kaupunkia Westfield Shopping Centreen White Cityyn. Paikka on aivan valtava, ja itse mm. etsin uloskäyntiä pienen tovin lähtiessäni pari tuntia myöhemmin. Koska ilma oli ihana, päädyimme syömään erinomaiset gourmet lammasburgerit erään ravintolan terassilla!

Sivusisäänkäynti... This place is enormous!

Oreo (saman tyyppinen keksi kuin meidän domino) Milkshake on myös mainitsemisen arvoinen, se oli nimittäin valtava(n hyvä)!

Lauantaina vietin synttäreitä täydellisten ballerinojen metsästyksessä, ja se veikin melkein koko päivän! Lopputulos oli tuttu: ensimmäisen paikan pari oli se lopullinen ;) Illalla lähdimme kämppisten kanssa syömään netistä löytämäämme pieneen italaiseen paikkaan Notting Hill:issä. Paikassa oli todellakin aitoa italialaista tunnelmaa: suuri kiire, pieniä epäselvyyksiä, mutta hyvät hinnat ja mahtavaa ruokaa! Tilaamani pizza oli sellaista aitoa jota saa lähestulkoon ainoastaa itse Italiasta (plus Turun Sergio's pääsee erittäin lähelle). Tämä siis tarkoittaa että tomaattikastike ei ole teollisen väristä, oikeanlainen pohja + mozzarellassa on se tietty maku!! Olin siis 7. taivaassa, minkä johdosta päätin jakaa Hannahin kanssa aivan mielettömän ihanan tiramisu-jälkkärin. Kerranhan sitä vain tullaan vanhanaikaisesti aikuiseksi! Yhdysvaltalaisille kavereilleni 21v on vielä erittäin tärkeä ikä, sillä silloin he saavat virallisesti nauttia alkoholia :D tuskin se kuitenkaan monia on tähän mennessä estänyt...

Ilmeisesti paikan erikoisuus, slurp!

Sunnuntaina kiirehdin aamulla Museum of Londoniin itsenäiselle kouluvisiitille, sekä kiertelin St. Paul'sin ympäristössä. City on alueena niin mielenkiintoinen, täynnä täysin uutta ja hyvin vanhaa samoilla kaduilla. Kävelinpä myös London Stock Exchangen eli pörssinkin ohi!

St. Paul's:in kupolia ei voi olla huomaamatta

St. Paul's Gardens

Edellisen päivän metsästyksen tulos in action :)

Varsin vanhaa...

...ja varsin modernia! Sillalla Museum of Londonille.

Pieni nuhanalkuni pääsi museokäynnin jälkeen kunnolla valloilleen, joten palasin pienen kiertelyn jälkeen asunnolle lepäilemään ja keittelemään teetä. Illalla alkoi myös kauan odottamani Downton Abbeyn 3. tuotantokausi ITV:llä, joten linnoittauduin nenäliinojen (nenää ei kyyneliä varten) kanssa sitä klo21 katsomaan. Samainen tuotantokausi  näytetään myös Suomessa Ylellä marraskuun alusta alkaen, ja voin kertoa että hyvää materiaalia on tulossa!

Varsin ruokapainoitteinen postaus tällä kertaa :D ja huomenna jatketaan viime viikon aiheilla, cheerio!