Paris Paris Paris + Homecoming (Part 2)

(kirjoitetttu 7.11)

 Hei vaan!

Taas ollaan matkalla jonnekin, tällä kertaa kaverini Kaitin sukulaisille Irlantiin! Joten ajattelin että pitäisi viimein saada loputkin Pariisin tarinat tänne ylös ;)

Perjantaina aamumme alkoi pilkahtelevan auringon säestyksellä Musée d’Orangerie:lla, jossa sijaitsevat mm. Monet’n Waterlilies –kokoelmat. Eihän niistä voi sanoa muuta kuin että ihania olivat, mystisiä ja mielenkiintoisia. Taulut olivat paljon suurempia kuin oletin, joten katseltavaa riitti. D’Orangerie on nimensä mukaisesti aiemmin toiminut mm. appelsiinien kasvattamispaikkana, minkä ansiosta rakennukseen tulviva luonnon valo on fantastinen suurille taideteoksille.

Kaunis aamu aukiolla

Tuileries'n alkua, taustalla Eiffel

Kauniiden kuvien katselun jälkeen suuntasimme Tuileries’n puutarhan reunaa pitkin Rue Cambonille, jossa otimme kaverikuvia kuuluisaakin kuuluisamman lippulaivaliikkeen edessä: Chanel, 31 Rue Cambon! Ilmassa oli taikaa…

Palasin liikkeeseen vielä myöhemmin iltapäivällä nuuhkimaan tunnelmaa, ja tekemään pienen koruostoksenkin loppukesän kirpparipöydällä tienaamillani rahoilla :)  Koska suurin osa Chanelilla tuotannossa olevista koruista on ns. costume jewellery:jä (pukukoruja? siis ei-aitoja metalleja/kiviä), ovat yksinkertaisten korujen hinnat yllättävän edullisia (tosin se, että n. 5 -hajuvesipulloa matkivista korviksista pyydetään 400e on täysin absurdia kun voi saada neljänneksellä tuosta hinnasta todella elegantit yksilöt…).

Window Shopping ;)

Innokkaat Chanel fanit

Place Vendôme

Kunnon mainokset

Tilataidetta

Kiertelimme läheisellä alueella muutaman tunnin, sisältäen Pariisissa asuvan kanadalaisnaisen luennon parfyymiteollisuudesta. Sama henkilö oli ilmeisesti kääntämässä 50 Shades of Grey –kirjasarjaa ranskaksi, tai niin me ainakin käsitimme… She was a character!

Kävimme myös pienemmässä ryhmässä oriental –tyylisessä museossa, jossa kaikkien väsymys alkoi kyllä jo tuntua… Päätimmekin vetäytyä Hannahin, Laurenin ja Kaitin kanssa kuuluisaan kahvilaan, joka tunnetaan kermaisesta kaakaostaan. Hinta oli varsin huimaava mutta saimmepa levähtää hetken ja herkutella oikein olan takaa! Tästä virkistyneinä päädyimme lähtemään jonottamaan Eiffel-tornin juurelle pääsyä näköalatasanteelle. Jonoa oli sankoin joukoin, mutta onneksi ilma oli yllättävän mukava, tähtiäkin alkoi näkyä taivaalla pilvien välistä. Ilo oli kuitenkin vain väliaikainen, sillä juuri kun pääsimme 2. Tasanteelle nousevaan hissiin, alkoi taas pisaroida.  Se ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä kun pääsimme alemmalle näköalatasanteelle, olivat näkymät huikeat!

Jonottaminen ei tuntunut pitkältä kun sai töllistellä tätä koko ajan!

Näkymät 2. tasanteelta

Iloinen joukkomme

It sparkles! On the hour, every hour from 6pm.

Myönnettäköön että jalkani olivat ensin hieman liimaantuneet paikoilleen, mutta kyllä ne siitä lähtivät sitten toimimaan kun tajusin että tuskin tulen putoamaan :D minun onneni ettei ylin tasanne sattunut olemaan juuri silloin auki, muuten olisi voinut lähteä taju…

Lauantaina meidät vietiin aamusta kirpputoreille hieman kälyisempään osaan kaupunkia. Tarjolla olisi ollut kyllä suhteellisen mielenkiintoistakin tavaraa, mutta piiskaava sade ja läpimärät kengät tekivät olosta vähintäänkin epämukavan. Kierreltyämme aikamme katetussa vintage/kirppispaikassa otimmekin metron Ilê de la Cité:lle, eli kaupungin vanhimpaan osaan, joka on pieni saari Seinellä. Täällä maistoin myös ensimmäisen Croque Monsieur:ini, eli paahdetun juusto-kinkku leivän. Onneksi olimme päättäneet olla laskematta kaloreita, sillä se oli taivaallista! Ruokatauon jälkeen jakaannuimme eri tahoille tekemään itse kullekin mielenkiintoisia juttuja, itse jäin Cité:lle jonottamaan pääsyä Notre Damen katedraaliin. Jono kulki onneksi nopeasti (sisäänpääsy itsessään ei maksa, mutta ihmisiä päästetään hitaalla tempolla sisään), ja pian olinkin jo ihmettelemässä yhtä Euroopan tärkeimmistä pyhistä paikoista, jonka näkemisestä olin jo hyvin pienestä alkaen haaveillut (ette varmaan minkä Disney-elokuvan vaikuttamana). Lainasin myös 5e hintaisin audioguiden, jossa selitettiin katedraalin historiasta ja käyttötarkoituksista. Ensi vuonna 850 täyttävää Notre Damea on vaikea sanoin kuvailla, joten kuvat kertokoon tunnelmistani:

Breathtaking interior

Kuuluisat ruusuikkunat

Hieman lähempää (eri ikkunoissa on eri kuvat)

Nuo holvikaaret...

Lisää lasimaalauksia

Alttari

Tunnelmaa

Ja vielä ulkoa. Aukio oli remontissa ensi vuoden 850-vuotis juhlan takia, joten perinteistä turistikuvaa en saanut.

Hengellisten tunnelmien jälkeen käväisin vielä nopeasti materialistin paratiisissa, eli Galeries Lafayettessa. Täältä noukin pari lisähelaa vaihtoaikani Pandora-koruun, osuvasti Eiffel tornin sekä kameran ;) Illalla lähdimme vielä käymään kuuluisassa ravintolassa, joka tarjoaa erittäin ranskalaisia ruokia edullisin hinnoin. Ulkona olikin valtava jono kyseiseen paikkaan, mutta päätimme jäädä jonottamaan, eikä kestänytkään edes 30min kun olimme jo istumassa pöydässämme. Hinnat olivat kyllä lähestulkoon legendaarisen edulliset: itse tilasin entrecote pihvin ranskanperunoilla ja yrttisienillä, piccolopullon viiniä (375cl josta lasillinen meni parille kaverilleni), jälkiruoan sekä kahvin. Hinta = 28e! Kannattava reissu siis…

Sunnuntaina luvassa oli pelkästään vapaata ohjelmaa, ja suurin osa aikoi suunnata Versaillesiin, sateesta huolimatta. Itse halusin kuitenkin nähdä Louvren sisältäpäin edes vilaukselta, joten päätin retkeillä itsekseni sinne, sillä tiesin jo valmiiksi reitin. Ennen lähtöäni kuitenkin tein jotain jännittävää: varasin lentoliput Suomeen toiselle lomaviikolleni! Olin tullut kyseiseen tulokseen valvoessani edellisenä yönä, sillä moni aikoi viettää lomansa joko Amerikasta vierailulla olevien vanhempiensa kanssa (esim. Kait) tai muualla Euroopassa matkustellen. Lisäksi täysi 24/7 yhdessäolo Pariisissa alkoi tuomaan jokaisesta huonoja puolia esiin, mikä ei ole mikään ihme. Kaikki olivat yleisesti väsyneitä sekä fyysisesti ja henkisesti, olimmehan jo asuneet yhdessä myös Lontoossa 1,5kk (tosin siellä pystyi puuhailemaan aina omiaan jos halusi, toisin kuin vieraassa Pariisissa). Päätöstäni tuki myös se että sain nollattua jatkuvan matkavakuutukseni voimassaoloajan, joten lentolippuni Helsingin kautta Tampereelle vähennettynä muuten pakollisen lisävakuutuksen hinnalla oli noin 20e. Edullinen kotikäynti siis!

Varattuani liput suuntasin Louvreen, jonne vievä jono oli aivan mammuttimainen, mutta vei onneksi ainoastaan noin 35min. Käytin vaikuttavampaa sisäänkäyntiä pyramidin läpi, mikä oli elämys sinänsä. Sisällä minulla oli noin 2,5h aikaa, joten kiertelin eri gallerioissa pieniä reittejä, ja toki katsastin sen tärkeimmän; Mona Lisan! Mysteerinenhän se oli, tuntui melkein kun ympyrä olisi sulkeutunut kun sen vihdoin pääsin näkemään. Pitänee lukea da Vinci koodi taas joululomalla. Poistuessani Louvresta toista kautta, yllätyin sen yhteyteen rakennetusta ostoskeskuksesta! Kaupat ja tavaratalot ovat Pariisissa yleisesti kiinni sunnuntaisin, minkä takia museot ovat niin ruuhkaisia silloin.  Nämä kaupat tosin olivat auki, varmastikin kannattavaa niinkin isolla turistivirralla. Näin myös sen ’’ylösalaisin’’ olevan maanalaisen pyramidin, johon ihastuin täysin.

Louvre (kuva otettu toisena päivänä, sunnuntaina satoi!)

Louvren pihamaalta, Tuileries'n toinen pääty

Louvrelta kiiruhdin Montmartreen tapaamaan opettajiamme, joiden kanssa kävelimme Sacre Coeur –kirkon juurelle ja nousimme ylös köysirataa pitkin. Moni varmaan muistaa kyseisen kauniin kohoavan puiston Amélie –elokuvasta:

Näkymät Montmartrelta

Ruokatori käynnissä Sacre Coeur:in juurella

Ihana Sacre Coeur

Itse kirkko oli aivan ihana, ja vieraillessamme meneillään oli jonkinnäköinen hengellinen seremonia nunnineen päivineen. On vaikea uskoa että kirkko on vain noin 100 vuotta vanha! Sacre Coeur on rakennettu jännittävästä kivilaadusta, joka pysyy vaaleana sateen ansiosta, säilyttäen kauniin ulkokuorensa. Kirkko sijaitsee Pariisin korkeimmalla kukkulalla, joka on jo ammoisina aikoina toiminut todennäköisesti jonkinnäköisenä hengellisenä paikkana maantieteellisen luonteensa vuoksi (lähellä taivasta). Alueella oli meneillään poikkeuksellisesti ruokamarkkinat, joilta kävimme maistelemassa mm. Churroja (6e valtava pussi, what?!). Koska jälleen satoi (surprise), päätimme palata jo hotellille hieman etukäteen Hannahin ja Kaitin kanssa kirkkovierailun jälkeen.

Kotimatka sujui hyvin, lähinnä puoliunessa. Tosin viimeisellä metroreissullamme huomioni herpaantui sen ainoan kerran, ja rakas iPhoneni anastettiin! En edes halua mennä detaljeihin, mutta täytyy sanoa, että olin enemmän velttona shokista kun itse puhelimen menetyksestä (onneksi se oli jo melkein 2v vanha eikä upouusi). Sain soitettua vanhemmilleni silti lainapuhelimella nopean puhelun, selittäen tilanteen ja sopien seuraavan päivän toimintasuunnitelmasta. Onneksi olin saanut printattua matkalippuni Suomeen jo Pariisin hotellilla, sillä lentoni lähti seuraavana aamuna 7.30! Tulimme asunnollemme vasta 23.30 maissa, enkä uskaltanut nukkua silmäystäkään ennen lähtöäni, sillä lähdin jo 5.13 junalla Paddingtonista lentokentälle.

Pääsin Suomeen onneksi yhtenä kappaleena, molemmat lentovälit nukkuen :D Täytyy kyllä myöntää että tuntui hieman surrealistiselta istua autossa matkalla Pirkkalasta kotiin, varsinkin kun 24h sisään olin ollut jo 3 eri maassa. Vietin kotosalla 6 päivää, jonka aikana lepäilin, teimme ihanaa ruokaa vanhempien kanssa,  katselin leffoja sekä hoivailin rakasta puudeli-poikaani, joka oli varsin pipi (käytiin eläinlääkärissäkin kahdesti, mutta on jo toipumaan päin).

Paluu Lontooseen sunnuntaina tuntui oudolta mutta myös hyvältä. Matkat menivät yllättävän nopeasti, vaikkakin Pirkkala-Helsinki välillä olikin aikalailla turbulenssia… Päällimmäinen ajatukseni saapuessani takaisin Lontooseen kuitenkin oli: I can do this! On hienoa tajuta että sopeutuminen ulkomailla asumiseen on sujunut niin hyvin, joten töiden perässä muuttaminen jonain päivänä ei välttämättä olisi niin kamala ajatus. Ja ainahan on skype ;)